Uudelleen SR-kuskiksi
Moro!
Aloitin motoristiurani v. -94 punaisella Yamaha SR500:lla vuosimallia 81. Kolmatta kesää äsärrä kuljetti minua ympäri Suomen maata. Pyörä madaltui matkanvarrella ja sarvet kasvoivat lähes apeiksi, väri muuttui mustaksi ja runkoon pultatut metalliset siirtosarjat kutittelivat jalkapohjia.
Sitten kesällä -96 oli aika kokeilla jotain muuta. Yamaha jäi vielä talliin muutamaksi vuodeksi kunnes monien mutkien jälkeen myytiin pois.
Tässä välillä olen ajellut Savagella kuusi vuotta, kasisatasella Intikalla pari kesää ja nyt on alla 1400 rakenneltu Intikka.
Vanhuus kuitenkin näköjään alkaa vaivata, kun alkaa muistella entisiä aikoja.
Olenkin huomenna lähdössä äsärrän hakureissulle ja jos asiat menee niinkuin on suunniteltu, lauantaina tallissa kakkospyöränä komeilee 84-vuosimallin Yamaha.
Intikka jää kuitenkin pääasialliseksi ajopyöräksi.
Varmastikin alan sitten jossain vaiheessa kysellä apuja ja neuvoja, et varokaa vaan.
Aloitin motoristiurani v. -94 punaisella Yamaha SR500:lla vuosimallia 81. Kolmatta kesää äsärrä kuljetti minua ympäri Suomen maata. Pyörä madaltui matkanvarrella ja sarvet kasvoivat lähes apeiksi, väri muuttui mustaksi ja runkoon pultatut metalliset siirtosarjat kutittelivat jalkapohjia.
Sitten kesällä -96 oli aika kokeilla jotain muuta. Yamaha jäi vielä talliin muutamaksi vuodeksi kunnes monien mutkien jälkeen myytiin pois.
Tässä välillä olen ajellut Savagella kuusi vuotta, kasisatasella Intikalla pari kesää ja nyt on alla 1400 rakenneltu Intikka.
Vanhuus kuitenkin näköjään alkaa vaivata, kun alkaa muistella entisiä aikoja.
Varmastikin alan sitten jossain vaiheessa kysellä apuja ja neuvoja, et varokaa vaan.